lauantai 14. joulukuuta 2013

Tärkeintä on oma napa

Nyt tuli vastaan se viikko, mitä ollaan odotettu ja pelätty. Treenasin alkuviikosta koko kropan, siitä ei sen kummemmin sanottavaa.

Torstaina oli napatyräleikkaus, day of redemption. Viime kesästä lähtien on tuo vähän enemmänkin vaivannut ja silloin päätin että asia pitää hoitaa pois.

Paljon vetoja ja kyykkyjä, sillä se on vuosien varrella tullut, ja syksyn 2012 selän venähdys oli viimeinen tikki. Plussakausi siihen päälle niin johan alkoi pullottamaan. Tarkoitus olisi kuitenkin saada ne lihakset pullottamaan ;) Esteettisistä syistä ja kyllähän sitä nyt haluaa keskivartalon näyttävän hyvältä kun sitä kerta treenataan niin hyvä minun mielestäni hoitaa tuo pois, vaikka lääkärit toppuuttelivatkin.

Kuva 1. Tämän kuvan (elokuu 2013) johdosta sitä alkoi jo viimeistään tekemään päätöksiä.. Toki hiilaritankkaus takana.

Kuva 2. Tässä viimeisen treenin jälkeen keskiviikkona melko tyhjänä. Suunta on... tiedätte kyllä mutta kyllähän ne pörssikurssitkin aaltoilee ja joskus se taantumakin on ohi.



Kuva 3. Pari tuntia leikkauksesta.

Torstain leikkaus meni kait ihan kohtalaisesti. Itse operaatiota oli mukava seurata livenä peilin kautta diapamihuuruissa, ei siis se väliin laitettu verho ajanut virkaa ihan täysin.  Jotain pieniä mutkia leikkaukseen ilmeisesti aiheutui tiukasta tyräportista, jonka ansiosta jouduttiin kesken leikkauksen soittelemaan erikoisasiantuntijoille, levittämään porttia ja katkomalla ties mitä "ei-niin-tärkeää". Loppu hyvin kaikki hyvin, niin minulle ainakin kerrottiin. Illalla puudutuksen laskettua alkoi olemaan vähän tukalat olotilat, mutta burana ja parasetamol leivittivät tuskaa hieman, vaikkei nekään tilannetta pelasta.
Niitä nyt ainakin viikko pari. Liikkuminen on hiukka huonoa ja keskivartaloa ei voi edes venytellä, joten saas nähdä kuin pökkelöksi tässä pääsee. Sängystä ylös nouseminen ja vessakäynnit on nyt niitä suorituksia.

Joka tapauksessa tässä kuussa on turha edes haaveilla minkäänlaisesta treenistä. Aktiivista kuntoutusta toki tehdään kivun sallimissa rajoissa.

Päästään siis tutustumaan tuulipukulaiffiin, eli kävelylenkit ja varovaiset venyttelyt, siitä on loppuvuoden urheilusuoritukset tehty =) Lisäravinteita menee silti,etenkin kollageenivalmisteet, vitamiinit ja hivenainevalmisteet. Niillä on suuri merkitys leikkauksestakin palautumiseen.


Tässä muuten videosatoa LPG:n kisoista, Jarkkoon ja Antoniin voi luottaa =)


http://www.youtube.com/watch?v=ex1oQMrLFD0

http://www.youtube.com/watch?v=0yuQMICep-U


1 kommentti:

  1. Sama homma edessä täällä, no katson miten kuntoudut, jos sitten uskaltaisin antaa operoida :)

    VastaaPoista